Janet Evanovich: Herttaseiska

Palkkionmetsästäjä Stephanie Plumin tuorein tehtävä kuulostaa liian helpolta ollakseen kiinnostava: oikeuden eteen on tuotava Eddie DeChooch, vanha puolisokea mies, joka tapailee Stephanien isoäitiä. Mutta vanha kettu pitää Stephanieta pilkkanaan, piilottelee kuollutta naista takapihallaan ja karkaa Stephanien kynsistä kerran toisensa jälkeen. Sitten harmittomat pilviveikot Dougie ja Mooner katoavat, ja lopulta kidnapataan Stephanien isoäitikin! Kaiken lisäksi Stephanie huomaa olevansa keskellä hääjärjestelyjä – yllättäen omiaan.

Apuun ilmestyy Ranger, mies joka osaa kaiken mitä Stephanienkin kuuluisi osata ja joka saa hänen polvensa spagetiksi. Hän auttaa Stephanieta DeChoochin nappaamisessa yhdellä ehdolla, joka ei tee hyvää Stephanien ja Joe Morellin naima-aikeille: Stephanien on vietettävä yksi yö hänen kanssaan…

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *  * * *

Lauantai oli hyvä lukupäivä. Tiedä sitten, johtuiko edellisen illan pikkujouluista vai mistä, mutta oli mukava maata sohvan pohjalla kirjakasan kanssa. 

Jälleen yksi Stephanie Plum -tarina paketissa. Vaikka olen nyt lukenut näitä useamman aika nopeaan tahtiin, ei se tunnu haittaavaan. Tarinat itsessään ovat aika samankaltaisia. Tässäkin Stephanie metsästää oikeutta pakoilevaa roistoa, tällä kertaa vanhaa papparaista, joka kuitenkin kerta toisensa jälkeen pääsee pakoon.

Stephanie saa jälleen kerran kaksi itseään seuraavaa puoliroistoa / sekavaa tapausta riesakseen. Ja tälläkään kertaa Stephanien ovi ei pidä ulkona ketään. Mukana sekoilevat myös Dougie ja Mooner, joihin tutustuttiin jo edellisessä osassa. Nämä veijarit ovat esimerkki siitä, mitä aivoille tapahtuu, kun käyttää liikaa kamaa. Mutta silti kavereihin ei voi olla ihastumatta. 

Stephanien naima-aikeet ovat vastatuulessa. Se ei tosin juurikaan tunnu neitoa haittaavan. Lopussa otetaan taas yksi askel herrojen Ranger ja Morrel välillä. Ehkä seuraava osa tuo jo selvyyttä tähänkin kuvioon. Tai sitten ei... Olen kuitenkin kaikesta huolimatta edelleen Morrellin leirissä.